2009/11/24

Asunnossamme on madonreikä

Meidän tyypeissä on energiaa. Sen kun keräisi talteen, niin pieni romanialaiskylä saisi vuoden sähköt. Mutta teknologia ei ole vielä niin pitkällä. Onneksi ylikuormituksen saa estettyä tuomalla asuntoon madonreiän. Ensin sitä piti vähän ihmetellä, sehän voi olla vaikka vaarallinen. Ties minne sitä joutuu.





Mutta ei aikaakaan, kun kaksi- ja nelijalkaiset rohkaistuivat kokeilemaan. Sitä suhinaa ja sähinää. Kun vielä rakennettiin sohvatyynyistä liukumäki, niin johan alkoi hauskuus. Toivottavasti purettu energia ohjautuu universumissa hyviin tarkoituksiin.





P.S. Kokeilen blogissa vähän isompia kuvia. Mitä mieltä?

2009/11/20

Black is the new daylight

Ei auta vaikka kuinka myöhään nukkuisi, aina on pimeää. Pitänee siis repiä riemua mustasta. Ensinnäkin mustahan on aina tyylikäs. Mustassa on sitä klassista taikaa. Joskus musta on salaperäinen. Ja kun ulkona on mustaa, niin valo heijastuu mielenkiintoisesti.






Joskushan valitetaan, että mustaa on liikaa. Suomalaiset pukeutuvat talven tullen mustiinsa, tumma asvaltti imee viimeisetkin valonrippeet. Mutta on mustassa puolensakin, onhan se takuuvarma. Ja musta saa kaiken muun näyttäytymään kirkkaana.





Musta luo kontrasteja. Musta tekee ääriviivat. Meillä musta puulautanen sai uuden elämän kirpparikellon taustana.

2009/11/16

Miljoonia silmukoita

Joskus on mukavaa käydä muistuttamassa itseään siitä mitä on mahdollista tehdä. Kädentaidot-messuilla oli satoja näytteilleasettajia ja tuhansia käsitöitä. Halleissa pullistelivat lukemattomien työtuntien tulokset. Miten nämä ihmiset oikein ehtivät? Pitäähän tällaista yritteliäisyyttä tukea. Kotiin lähti nahkapenaali omalla nimelläni. Terveiset Oulun suuntaan!



Oli hauskaa katsastaa kojujen lisäksi messukävijöitä. Oli bussiryhmää idästä ja lännestä, erityisesti naisväki oli lähtenyt liikkeelle. Oli mummoa, mammaa ja neiti-ihmistä. Punkinkontit eri puolilla Suomea saivat täydennystä. Moni messukävijä oli pukenut päälleen jotakin itseneulottua. Tottahan kun kässämessuille lähdetään.



Sileät tai ryppyiset kädet tunnustelivat tiensä messuhallin läpi. Kyllä sen tietää, kun oikea lanka osuu kohdalle. Itse intouduin ostamaan kirjan, jossa oli käännettäviä neulemalleja. Josko neuletauko katkeaisi mielenkiintoiseen pintaan.



Kotiväelle toin pakollisen messulakritsin lisäksi värikkään kirjan. Nuoriso löysi jo monta suosikkia pilvisen päivän askarteluihin.

2009/11/10

Köyhää sisustusta

Köyhähän ei näinä taloustaantuman aikana sijoita uuteen asuntoa vaan tuunaa pikkuruisesta kolmiostaan neliön (tai ainakin 3,5 h +k). Siirsimme yhden vaatekaapin olohuoneeseen tilanjakajaksi ja saimme aikuisille nukkumasopen. Lastenhuoneesta tehtiin työhuone ja vanhempien entisestä makkarista tilava lastenhuone.

Vaatekaapin tausta sai koristeekseen vähävaraiselle sopivan sisustusmateriaalin, eli vanhasta kalenterista leikatut postikortit. (Sisäinen hamsterini riemuitsi, kannattihan sekin vuoden 2001 kalenteri säästää!)





Eikä se siihen jäänyt, kun kerran kierrätyssisustuksen vauhtiin päästiin. Eteiseen ripustin kaapissa ajelehtineen puukehyksen, johon asettelin tauluksi vanhan postikortin noin 10 vuoden takaa. Muistattehan vielä Kaj Stenvallin Aku Ankka -muunnelmat?





Lisäksi asettelin esille vanhoja löytöjä uusiin paikkoihin. Neuvostoliittolainen teekannu löytyi aikoinaan kirpputorilta muutamalla eurolla. Taustalla näkyy vaatehuoneen perältä kaivettu Egon Schielen juliste.