2012/03/25

Valoa, vilskettä ja vääntöä

Ihana kevät. Olimme perjantaina poikain kanssa anoppilassa ja sää suosi. Maaseudulla on se hyvä puoli, että pellonpientareelle ei ole kovin pitkä matka ja keväisin sieltä löytyy ihana kuraoja, johon voi heitellä kiviä ja lumikökköjä. Pikku matkan päässä oli pajunoksia ja näimme jopa kevään ensimmäisen perhosen. Pihassa leikimme vielä Top chef -kuravelliä, jossa erimuotoisen lumi-hiekkakakut kisasivat voitosta. Mustamakkara-sokerikakku ei pärjännyt kisassa, mutta coca-cola-salmiakki-hedelmäkakku oli voitokas.








Sisällä saatiin anopin laittamaa ruokaa ja kääretorttua, pelattiin muistipeliä ja luettiin kirjoja. Kaiken tämän auvoisen lisäksi valvoin yötä vauvan kanssa, selvittelin veljesten liian rajuiksi äityneitä taisteluita ja väänsin uhmailevan ja isottelevan pikkukundin kanssa. Testosteronia näillä tuntuu olevan vaikka muille jakaa, jatkuvasti pitää keksiä energialle kanavoinnin kohteita. Viikonlopun parasta antia olikin (äidin mielestä) leikki, jossa esineille piti vuorotellen keksiä uusi käyttötarkoitus. Muovilelusta tuli donitsi, pariisilainen hattu ja zombin silmä, viltistä tuli raskausvatsa, viitta ja turbaani ja pyöreästä tyynystä tuli baskeri, kartta ja iso korvakoru. Kummasti tuo improilu onnistuu kahden eri-ikäisen pojan kanssa.